maanantai 31. elokuuta 2009

Uneton

Kolmen tunnin yöunet.
Tämäkin päivä meni siis kahvin voimalla.
Mutta ei väsyttänyt.
Olen jo tottunut
univajeeseen.
Miksi
olen ollut tänään tehokkaampi,
kuin monina muina päivinä täällä?
Vähällä unella,
kahvilla
ja syömättömyydellä
saa asioihin vauhtia.

Minä jopa siivosin!
Kunnes päätin syödä,
jonka jälkeen laiskistuin.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Teot

Suudelmia.
Kätesi vyötärölläni.
Rinnoillani.
Vyölläni.
Farkkujeni vetoketjulla.
Mene pois.

torstai 27. elokuuta 2009

Ennen-Nyt

Minulla menee
hyvin
ja
huonosti.

Välillä hyvin huonosti.
Sellaista se kuitenkin on,
se on pakko hyväksyä.

Miksi kuitenkin
päädyn vanhoihin temppuihin?
Teen juttuja,
joita aina ennenkin.

Vaikka tietyt jutut kannattaisi jo unohtaa.


Dollar in my pocket
burnin' like Rome.
There ain't no place that
I call home.
All alone in the big bad city.

tiistai 25. elokuuta 2009

Todellisuus

Minun piti kirjoittaa hyvistä asioista,
kaikesta mukavasta.
Piti kirjoittaa sateenkaarista
ja aarteista niiden päässä.
Auringon viimeisten säteiden tanssista.
Onnellisista lopuista.
Elämästä satumaassa.
Nyt kaikki meneekin toisin.
Kirjoitan pisaroista poskillani.
Huonoista päivistä.
Pelosta.
Ikävästä.
Menneisyyden luurangot kurkkivat kaapeista.
...
Pelkään, että mörkö seurasi minua.

Loputonta

Kyyneleet lämmittävät poskia.
On niin kylmä.
Väännyn pienelle kerälle
ja puristan peittoa kaikin voimin.
Kylmä.
Väsy.
Ikävä.
Järki tietää, että tällaisia hetkiä tulee.
Kova ikävä.
Epäusko.
Tunteet kuitenkin vievät voiton illalla,
kun olen vaihtanut pehmeän yöpuvun päälle,
laittanut hiukset kiinni,
ottanut äidin antaman korun pois.
Silloin tulee turvaton olo.
Silloin minä itken.
Kuitenkin niin hiljaa, ettei kukaan kuule.
Itku helpottaa.
Seuraavaan iltaan asti.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Haloo

Tuut
tuut
tuut.
Taas yksi pikainen haloo, oletko kunnossa -puhelu.
Olisin halunnut puhua enemmänkin.
Kysellä miten siellä menee.
Onko sisko kasvanut.
Eivät kuulemma halua liikaa soitella,
etteivät häiritsisi.
Kotiväki pelkää häiritsevänsä
yksin asuvaa tyttöä,
joka ei tunne vielä kovin paljon ihmisiä täältä.
--
Kuljen huoneesta toiseen.
Etsin merkkiä.
Etsin muita.
Jotain todistetta, etten ole yksin.
Päivällä täällä ei kuitenkaan ketään liiku.
Tyhjä huone toisen perään.
TV pauhaa taustalla
ja yhä etsin jotain.
Kun sammutan valot,
pimeys valtaa jopa tyhjän mieleni.
Sarjamurhaajat ja narkkarit astuvat sisään.

Ikävä

Tänään se iski;
armoton koti-ikävä.
--
Onneksi osaan ajatella sen verran,
että ikävä ei kestä kovin kauaa.
Tai sitten vain totun siihen.

Oli outoa herätä aamulla.
Tyhjä asunto.
Aivan hiljaista.
Kukaan ei liiku tai kolistele missään.
Kukaan ei toivota minulle hyvää huomenta,
kun astun keittiöön.
Kukaan ei kysele,
mitä haluaisin syödä,
nukuinko hyvin,
mitä aion tehdä tänään.

On vain minä ja tyhjät huoneet.

lauantai 22. elokuuta 2009

Aloitus

Ensinnäkin:
päivän sana on darra.

Olen miettinyt,
että mistä ihmeestä kaikki slangi-sanat tulevat.
Jotkut sanat ovat kuin väännelmiä englannista,
mutta joitain sanoja en ymmärrä ollenkaan.
Spora.
Dösä.
Steissi.
Ruttis.
Hima.
Meitsi.
Teitsi.
Tennari.
Stadi.
...
En muista enempää.
Puhe tarttuu kuitenkin todella nopeasti.
En ole ehtinyt olla täällä kuin viikon ja huomaan itsekin käyttäväni tiettyjä sanoja.
Ja kotiväen mielestä kuulostan karmealta.
He kun puhuvat sitä Pohojanmaan murretta.
---
Tänään sain nauttia ihanasta auringosta.
Söin jäätelöä ja hymyilin paljon.
Kaveri pilkkasi murre-slangi -yhdistelmä puhettani
ja minä vain hymyilin.
Junassa
söpö ja pieni venäläislapsi
lahjoitti minulle kourallisen kiviä valloittavan hymyn kera.
спасибо
Spasibo.